katso koko ohjelma

Different Voices

lauantai 12.08.2017
klo 19:00
Pyhän Ristin kirkko
Luostarinkatu 1 26100 Rauma

Jousikvartettonsa työllä ja takomisella valmiiksi saanut Sibelius kirjoitti Ainolle: ”Siitä tuli ihana. Ihan semmoinen joka saa hymyn huulille vieläpä kuolinhetkenä. En sano muuta.” Täynnä sisäisiä ääniä ja intohimoa soi myös Kaipaisen Batsheba, Volter Kilven esikoisromaanin innoittama teos. Tiensuun Rack yhdistää Kamus-kvartetin huippumuusikot yhdeksi supersoittimeksi, joka resonoi Suomen kauneimman kirkon kattoholveissa saakka.

Jean Sibelius

Jousikvartetto d-molli op. 56 Voces intimae

Jouni Kaipainen
Jousikvartetto no. 7 Batsheba op. 98

Jukka Tiensuu
Rack

 

Kamus-kvartetti

Liput 22 € (peruslippu) / 12 € (opiskelijat, lapset 7-15 v., työttömät)

Koulu- ja opintovuosinaan Sibelius soitti jousikvartetissa ja myös sävelsi kokoonpanolle useita teoksia. Jousikvartetto d-molli Voces intimae (1909) on säveltäjäksi kypsyneen Sibeliuksen ainoa teos lajissaan. Se syntyi kurkkukasvaimen leikkausta seuranneen pitkän alkoholittoman ja nikotiinittoman kauden aikana (1908‒1915): hänen oli siis mahdollista säveltää ilman viinin ja sikarien kiihoketta, vaikka sitä päiväkirjoissaan usein epäili. Sibelius alkoi pitää päiväkirjaa juuri vuonna 1909 ohjeistaen itseään: ”Älä lankea tupakkaan tai viinaan. Töhertele ’päiväkirjaasi’ mieluummin.” Voces intimae syntyi Lontoossa kovan työn ja takomisen tuloksena – välillä säveltäjä ”pakeni kvartettoa” Pariisiin. Mutta kun valmista viimein tuli, säveltäjä kirjoitti Ainolle: ”Siitä [kvartetosta] tuli ihana. Ihan semmoinen joka saa hymyn huulille vieläpä kuolinhetkenä. En sano muuta.”

Voces intimae kuvastaa Sibeliuksen sielunelämää leikkauksen jälkeisinä vuosina: hän joutui elämän ja kuoleman eteen. Kvartetto alkaa ensiviulun ja sellon intiimillä vuoropuhelulla, mutta kasvaa orkestraaliseksi. Nopeasti ja aineettomana ohitse välkkyvä toinen osa vivace edeltää kvarteton hidasta keskusosaa. Adagio di molto on teoksen sydän ja sen kohdalle Sibelius kirjoitti myöhemmin merkinnän ”voces intimae”, sisäisiä ääniä. Äänet soivat kauniina ja lohdullisina, nousut ja purkaukset ovat hurmosta täynnä. Menuetin poljennostaan huolimatta neljäs osa on painokkuudessaan kohtalokas. Finaalissa demonit vaimentavat sisäiset äänet, kuumeinen vauhti tempaa mukaansa. Kun Sibelius sai lähetetyksi valmiin kvarteton käsikirjoituksen kustantajalleen ja siten turvatuksi seuraavan maksuerän palkkiostaan, hän merkitsi päiväkirjaansa: ”Oi! Oi! Oi! Raunioitunut ihminen. Mitä olen tehnyt, vain säveltänyt hyvin.”

Jousikvartetto oli myös Jouni Kaipaiselle syvimpien tuntojen ilmaisukanava. Sukupolvensa merkittävin suomalaissäveltäjä tapasi teini-ikäisenä aloittaa jokaisen päivän kuuntelemalla yhden Bartókin kvartetoista. Viimeiseksi jäänyt 7. jousikvartetto Batsheba (2013) oli Volter Kilpi Kustavissa -tapahtuman tilausteos. Kaipaisen teoksen nimi, sen myötä melodian rakennusosaset (sävelet B-A-D-(h)-Es-E-B-A) sekä kirjallinen juoni tulevat Volter Kilven (1874–1939) esikoisromaanista Batsheba: Davidin puheluja itsensä kanssa (1900). Kilpi kuvaa kuningas Daavidin ja Batsheban rakkautta kiihkeästi ja hehkeästi. Tämän säveltäjä tulkitsee viulujen pakahduttavan korkealla laululla ja yön väreilyn tremolona. Raamatun kertomuksesta poiketen Kilven Batsheba hylkää Daavidin, kun kuulee tämän murhauttaneen Batsheban puolison – ja Salomo jää syntymättä. Kaipainen kuvasi tauotta soitettavan, noin 15 minuutin mittaisen kvartettonsa etenemistä kantaesityksen yhteydessä: ”Yötunnelman jälkeen Batsheba ilmestyy. Kuumuus alkaa tiivistyä, seuraa rakkauskohtaus, Urian murhauttaminen – ja Batsheba katoaa.

Batshebassa jousikvartetin neljä soitinta ovat itsenäisiä ja seurustelevat keskenään kontrapunktin kautta. Jukka Tiensuun Rack-kvartetossa (2008) kvartetista muodostuu yhtenäinen supersoitin: 16 kieltä, stemmat punoutuvat yhteen kuin hienoin kangaskudelma. Kaipainen puhui ja kirjoitti omasta ja muiden musiikista paljon ja lennokkaasti. Hän pohdiskeli kollegansa teoksen nimeä näin: ”Rack kääntyy suomeksi kovin monella tavalla alkaen häkistä tai telineestä päätyen hammaskiskon ja kidutusvälineen kautta ratsun nopeaan tasakäyntiin; verbinä se merkitsee mm. päänsä puhki miettimistä tai piinapenkkiin panemista”. Tiensuu taas kieltäytyy esittelemästä teoksiaan tai niiden taustoja – mutta on sentään sanonut ”musiikin olevan suorin tie korkeampaan todellisuuteen”. Neljän soittajan heittäytyessä ja kolmen säveltäjän kohottamana kaikki kuulijat pääsevät tutkimaan omia sisäisiä säveliään.

Esittely: Anna Grundström

tapahtumat

Rauman Konserttiyhdistys ry
Savelantie 3 F 50
00720 Helsinki

info@raumafestivo.fi
www.raumafestivo.fi