katso koko ohjelma

Elämästä ja kuolemasta

keskiviikko 08.08.2018
klo 18:00
Kustaa Adolfin Kirkko
Kirkkotie 8 27100 Eurajoki

Claude Debussy (1862–1918):
Suite bergamasque: Prélude
Nuit d’étoiles(teksti Théodore de Banville)

Nadia Boulanger (1887–1979):
Mélodies: Prière (teksti Henri Bataille)
Les heures claires(teksti Emile Verhaeren)

No. 5 C’était en juin
No. 8 S’il arrive jamais

Väinö Raitio (1891–1945): Neljä värirunoelmaapianolleop. 22

I Haavan lehdet
II Punahattaroita
III Kellastunut koivu
IV Auringonsavua

Kaija Saariaho (1952–): Leino-laulut(teksti Eino Leino)

Sua katselen
Sydän
Rauha
Iltarukous

***

Franz Schubert (1797–1828): Jousikvartetto d-molli D. 810 Tyttö ja kuolema

I Allegro
II Andante con moto
III Scherzo. Allegro molto
IV Presto

Kajsa Dahlbäck, sopraano
Aura Go, piano
Kamus-kvartetti

Liput 27 € /10€


Kärsimyksestä vapautusta lupaava, lempeyttään vakuutteleva kuolema on sävellettyjen runojen vakiovieras. Heräävä, pakahduttava tai kadotettu rakkaus lienee laulun aiheena vielä useammin. Sävelteokseen, oli se sitten ohitse kiitävä lied tai kolmen vartin kvartetto, tuntuu kerralla mahtuvan koko maailma. Musiikki on tiivistettyä elämää.

Debussyn Suite bergamasquepianolle syntyi opiskeluaikana. 15 vuotta myöhemmin säveltäjä suostui pitkin hampain kustantajan vaatimukseen julkaista kaikki varhaisetkin teokset. Sarjan kolmas osa Clair de luneosoittautui kestosuosikiksi. Juhlava, vapaasti ryöpsähtelevä Préludetuntuu kirkasotsaiselta ja luottavaiselta suhteessaan maailmaan. Vielä nuorempi Pariisin konservatorion opiskelija Debussy oli säveltäessään laulun Nuit d’étoiles(Tähtiyö). Siinä haaveillaan suloisten murtosointujen kuljettamana menneistä rakkauksista.

Debussyn vaikutus maannaisensa Nadia Boulangerin sävelkieleen on suuri. Säveltäjäisän ja laulajaäidin kaksi tytärtä etenivät säveltäjäuralle. Lili-sisko kuoli vain 24-vuotiaana, minkä jälkeen Liliä lahjakkaampana pitänyt Nadia jätti säveltämisen (”yhdestä asiasta olen varma: kirjoitan vain hyödytöntä musiikkia”) keskittyen kasvattamaan uusia säveltäjäsukupolvia. Hän kiersi maailmaa konserttipianistina ja johti ensimmäisenä naisena merkittäviä orkestereita.

Neitsyt Marialle osoitetun Priére-laulun (1909) kiihkeä rukous kertoo Boulangerin elämänmittaisesta omistautumisesta katoliselle uskolle. Les heures claires(Kirkkaat hetket) -laulusarja (1909) syntyi yhteistyössä Nadian opettajan, säveltäjä Raoul Pugnon kanssa. Ruusuntuoksuista rakkautta säteilevä C’était en juin(Oli kesäkuu) saa parikseen epätoivon ja kuoleman läsnäolon värjäämän S’il arrive jamais(Jos hän koskaan saapuukaan).

Väinö Raitio oli 11 sisaruksesta seitsemänneksi vanhin. Hän pääsi äitinsä pianonsoitto-oppiin kahdeksanvuotiaana. Reputettuaan ylioppilaskirjoituksissa kahdesti matematiikan hän sai isältään luvan lähteä Helsingin Musiikkiopistoon. Opinnot jatkuivat Moskovassa 1916-17, Berliinissä 1921 ja Pariisissa 1925-26. Siellä hän tiettävästi ei ottanut sävellystunteja, mutta varmasti kohtasi Yhdysvaltain-kiertueeltaan palanneen Nadia Boulangerin. Raitio opetti Viipurin musiikkiopistossa teoria-aineita, kunnes meni naimisiin. Puoliso oli hammaslääkäri, ja seuranneen vakavaraisuuden turvin paluu Helsinkiin ja omistautuminen sävellystyölle mahdollistui.  Työteliäs ja sulkeutunut modernisti ei tuonut itseään esiin eläessäänkään, ja kuoleman jälkeen hänen musiikkinsa unohdettiin pitkäksi aikaa.

Neljä värirunoelmaa pianolleon sävelletty vuonna 1923. Silloin Raitiolla oli menossa suurten orkesterirunoelmien kausi: samana vuonna valmistuivat Kuutamo Jupiterissaja loistelias Fantasia poetica. Vaikka Pariisin retki oli vielä edessäpäin, ranskalaisvaikutteet sävelkielessä ovat jo selviä. Sointivärillä on suuri rooli: haavan lehvät kahisevat runollisesti ja valo tuntuu välkkyvän lehtien lomasta. Vallattomat punahattarat muuttavat muotoaan alituiseen. Kellastunut koivu -osa on mietiskelevä ja tummasävyinen, kun taas Auringonsavu väreilee kuin Monet’n maalaus.

Ranskalaisin suomalaissäveltäjä Kaija Saariaho on asunut Pariisissa vuodesta 1984. Leino-laulut (2000-2007) on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teksti on suomenkielinen. Varhaisin lauluista, Iltarukous, syntyi sopraano Anu Komsin tilauksesta, mutta Leinon yksinäisyyttä ja kuolemaa käsittelevät runot kutsuivat säveltämään lisää – kuten useita muitakin Toivo Kuulasta Kaj Chydeniukseen. Leinon tummasävyinen romantiikka kohoaa koskettavasti esiin kimaltavan, leijuvan pianon kannattelemana. Tunteiden ja rakkauden hienovaraiset sävyt loistavat voimistuen Sua katselen-laulussa. Kiihkeä ja tummempi Sydänaavistelee ”runoa Tuonen”, ja Rauhan voi kuulla ikuisen levon ylistyksenä. Iltarukoustäyttää perinteisen tehtävänsä kietoen ihmisen unen valkeaan vaippaan.

Franz Schubert oli hilpeän poikamieselämän asiantuntija. Vuonna 1823 kaikki ajautui karille yhtä aikaa: ooppera floppasi, rahat loppuivat, kustantaja kiristi toimittamaan teoksia, ja Schubert joutui sairaalahoitoon tietäen syfiliksen edenneen jo kolmanteen, parantumattomaan vaiheeseen.  Olen maailman onnettomin ihminen, ja kaikki toiveeni ovat käyneet tyhjiksi, kertoi ystävälle kirjoitettu kirje. Kun seuraavana vuonna syntyy säveltäjän omaa Der Tod und das Mädchen-liediä (1817) toisessa osassaan lainaava tummasävyinen jousikvartetto, tuntuu mahdottomalta olla hakematta yhteyttä teoksen ja säveltäjän elämänvaiheen välille. Liedin tekstissä nuori tyttö anelee Kuolemaa jättämään hänet rauhaan, mutta tämä rauhoittaa häntä: Anna kätesi, sinä kaunis ja herkkä olento, olen ystävä enkä tule rankaisemaan. Ole hyvällä mielellä! En ole hurja, saat nukkua rauhallisesti käsivarsilleni(Matthias Claudius, suom. Riitta Bergroth). Ehkä tällaisen saattajan Schubert tahtoi kuvitella matkalleen.

Alun jännite on niin voimakas, että se leimaa koko ensimmäistä osaa. Lopussa taistelu hiipuu. Hiljentyminen valmistaa muunnelmaosaa. Sen teema toistaa Kuoleman lohduttavia sanoja, mutta variaatioissa tunnelma läikkyy laidalta toiselle. Ympyrä sulkeutuu lopussa, kun teema palaa koraalimaisen rauhaisana. Lyhyt scherzo-osa lyö nimensä mukaisesti leikiksi, toki ympäristöön sopivan painokkaasti. Scherzon välitrio on vieno välähdys idyllisestä wieniläisklassisesta salongista, jollaisessa koko kvartetto sai ensiesityksensä vuonna 1826. Finaali on tarantella, Italiasta kotoisin oleva tanssi ja rituaali, jossa tarantella-hämähäkin pureman uhri tanssii myrkyn pois välttyäkseen tulemasta hulluksi. Tempo yltyy, vauhti kasvaa – onko kuolemaa mahdollista paeta?

tapahtumat

Rauman Konserttiyhdistys ry
Savelantie 3 F 50
00720 Helsinki

info@raumafestivo.fi
www.raumafestivo.fi