katso koko ohjelma

Bachin huomassa

tiistai 06.08.2019
klo 21:00
Pyhän Ristin kirkko
Luostarinkatu 1 26100 Rauma

Johann Sebastian Bachin mestarilliset kuusi urkusonaattia ovat innostaneet kautta aikojen instrumentalisteja luomaan omia sovituksia. Jenny Villasen sävykäs huilu ja Heli Siekkisen harmonikan loputtomat rekisterit sopivat täydellisesti Rauman Pyhän Ristin kirkon 500-vuotisten holvien alle.

Johann Sebastian Bach (1685−1750):
Urkusonaatit BWV 525−530 (sovitus huilulle ja harmonikalle)

– – –

2Clazz: Jenny Villanen, huilu & Heli Siekkinen, harmonikka

Liput 20 € / 10 €

 

”Näitä sonaatteja ei voi kyllin ylistää. Ne syntyivät Bachin kypsän kauden huipulla ja ovat ajanjakson suurimmat saavutukset.” Bachin ensimmäisen elämänkerran kirjoittajan Johann Nikolaus Forkelin sanat vuodelta 1802 Leipzigissa syntyneistä triosonaateista uruille (BWV 525-530) pätevät edelleen. Bach sävelsi teokset vanhimmalle pojalleen Wilhelm Friedemannille (1710-1784), josta niitä harjoitellen varttui tunnettu urkuri. Vuonna 1730 Bach kirjoitti ylpeänä: ”Kaikki lapseni ovat synnynnäisiä muusikkoja, ja voin vakuuttaa, että perheestäni voi muodostaa niin laulu- kuin soitinyhtyeen, varsinkin kun nykyisellä vaimollani [Anna Magdalena] on kaunis, selkeä sopraano ja vanhin tyttärenikin laulaa sangen mukiinmenevästi.” Edellisen puolison kanssa saaduista jälkeläisistä varhaislapsuuden yli selvisi hengissä neljä. Anna Magdalenan 19 vuoden aikana synnyttämistä 13 lapsesta kuusi eli aikuisiksi. Vuonna 1725 muutto vauraaseen, kasvavaan Leipzigiin ja virka Tuomaskoulun kanttorina toi Bachille vastuun muun muassa kaupungin neljän kirkon musiikkielämästä.

Triosonaatit syntyivät vuosien 1727 ja 1732 välillä, Bachin 27 vuotta jatkuneen Leipzigin uran alkuvuosina. Ne jakautuvat kahteen ryhmään: ensimmäistä, kolmatta ja neljättä sonaattia kehystävät fuugat, kun taas toinen, viides ja kuudes sonaatti muistuttavat konserttoa kontrastoivine jaksoineen. Sovittaminen – omien ja muiden teosten – oli barokin ajan säveltäjille itsestäänselvyys. Yli puolet triosonaattien osista löytyvät Bachin aikaisemmista sävellyksistä ja osa päätyi tuleviin. Vain kuudennen sonaatin musiikki oli syntyessään kokonaan ennen kuulematonta. Aikojen kuluessa sonaatteja on soitettu lukemattomilla soitinyhdistelmillä – Bachin nyökytellessä hyväksyvästi. Hänelle merkittävää ei ollut musiikin jähmettyminen ennalta määrättyyn muotoon, vaan korkeamman tason tasapaino: harmonia mundi ja pyhä kolmiyhteys ovat läsnä näissäkin sonaateissa kolmiäänisyyden (alun perin urkurin kaksi kättä ja jalkio, tässä konsertissa huilu ja harmonikan soittajan kaksi kättä) ja kolmiosaisuuden kautta.

Anna Grundström

tapahtumat

Rauman Konserttiyhdistys ry
Savelantie 3 F 50
00720 Helsinki

info@raumafestivo.fi
www.raumafestivo.fi