katso koko ohjelma

Siniparran linna

perjantai 09.08.2019
klo 19:00
Rauma-sali
Satamakatu 26 26100 Rauma

Unkarilaisen Béla Bartókin (1881-1945) ooppera Herttua Siniparran linna (1911) kuullaan Rauma Festivon omana kamarioopperatuotantona. Nuori vaimo Judith (sopraano Hannakaisa Nyrönen) seuraa Sinipartaa (basso Mika Kares) tämän linnaan, jossa havaitsee seitsemän lukittua ovea. Ohjaaja Siljamari Heikinheimo näkee naisen uteliaisuudesta varoittavan perinteisen tulkinnan sijaan teoksen ytimessä Judithin mielen levottomuuden ja parisuhteen kommunikaatiohaasteet. Hänen tähän päivään sijoittuvassa versiossaan rouva Siniparta on ”omasta mielestään ekspertti parisuhteissa ja niin erinomaisesti yhteydessä omaan ja muiden tunne-elämään, että toimii jopa puhujana parisuhdeseminaareissa.” Judithin mielenliikkeisiin sulautuu tanssija Reetta Parvikko. Pianisti Kirill Kozlovski tiivistää Bartókin rikkaan musiikin Rauma-salin Steinway-flyygelille.

Béla Bartók (1881−1945):
Herttua Siniparran linna op. 11 (Sz 48) Yksinäytöksinen ooppera Béla Balászin librettoon

– – –

Mika Kares, Siniparta (basso)
Hannakaisa Nyrönen, Judit (sopraano)
Reetta Parvikko, tanssi
Kirill Kozlovski, piano
Siljamari Heikinheimo, ohjaus
Elina Vättö, tanssijan puku
Jaakko Sirainen, valosuunnittelu

Liput 30 € / 10 €

Tervetuloa Herttua Siniparran linnaan!

Herttua Siniparran linna on unkarilaisen Béla Bartókin ensimmäinen näyttämö- ja vokaaliteos. Säveltäjä tunnisti itsensä runoilija Béla Balázsin kirjoittamasta vahvasti symbolistisesta tekstistä. Hän näki tekstin kautta mahdollisuuden ilmaista musiikillisesti kaikki ongelmat, epävarmuudet ja emotionaaliset kriisit, mitä oli siihenastisen elämänsä aikana kokenut.

Mitä enemmän Bartók pyrki tutustumaan itseensä, sitä yksinäisemmäksi hän itsensä tunsi. Häntä vaivasi sama henkinen yksinäisyys mikä Sinipartaakin. Ehkä Bartók halusi tulla oopperan säveltämisen kautta kuulluksi, kohdatuksi ja nähdyksi omana itsenään.

Herttua Siniparran linna on inspiroinut symboliikkansa tähden tekijöitä lukuisiin eri tulkintoihin. Tämä teos innoitti minut pohtimaan kommunikointia ihmissuhteissa ja yhteyden etsimistä toiseen ihmiseen. Symboloiko Siniparran linna miehen sielua, vai kenties linnoitusta sielun ympärillä? Ovatko lukitut ovet Siniparran salaisuuksia, jotka Judit tahtoo fanaattisesti avata? Siniparran ja Juditin tarinaa on perinteisesti tulkittu opetuksena naisille liian uteliaisuuden vaaroista. Onkin ollut mielenkiintoista tutkia, kuinka Bartók on dramaturgisilla valinnoillaan vaikuttanut tarinan kulkuun ja hahmojen väliseen dynamiikkaan. Hän on tehnyt Judithista alkuperäiseen tekstiin verrattuna vahvemman ja pyrkii näyttämään herttua Siniparran sympaattisemmassa valossa, paikoittain jopa uhrina.

Vaikka oopperan tarina on vanha, parisuhteen kommunikaatiohaasteet ja ihmismielen levottomuus ovat kestäneet hyvin aikaa. Rauma Festivon versiossa Judit on omasta mielestään ekspertti parisuhteissa ja niin erinomaisesti yhteydessä omaan ja muiden tunne-elämään, että toimii jopa puhujana parisuhdeseminaareissa. Omassa elämässään Sinipartansa kanssa hänellä on välillä haasteita elää niin kuin opettaa, varsinkin kun parisuhteessa tapahtuva peilaus tuo esiin hänen omat epävarmuutensa ja heikot kohtansa.

Rauma Festivon Herttua Siniparran linna -esityksen ideointi on tapahtunut inspiroituneena yhteistyönä Hannakaisa Nyrösen, Reetta Parvikon ja Anna Grundströmin kanssa. Kiitos uusien tekstien käsikirjoittajalle Elina Aallolle, joka uskaltautui teatterista oopperan pariin. Hatunnosto Kirill Kozlovskille, joka soittaa flyygeliä sadan muusikon edestä! Kiitos Rauma Festivolle kunniatehtävästä saada olla mahdollistamassa koko työryhmän ajatusten näkyväksi ja kuulluksi tulemista näyttämöllä.

Toivottavasti nautitte esityksestä!

Siljamari Heikinheimo

tapahtumat

Rauman Konserttiyhdistys ry
Savelantie 3 F 50
00720 Helsinki

info@raumafestivo.fi
www.raumafestivo.fi